Ensin odotetaan, että laitumille tulisi jotain syötävää ja saisimme edes jonkun ryhmän ulos ja sitten onkin kaikki laitumet akuutissa tarpeessa tulla syödyksi. Onneksi meillä on työmies, joka ei työntekoa pelkää. Laitumia on rakennettu niin paljon kuin vain on mahdollista. Perinteisesti materiaalit loppuivat kesken. Vaikka viime vuonna tilasimme...
Päivä menee mukavasti koneella, kun tekee markkinointia. Kun vihdoin saa tekstit ja kuvat valittua, niin ohjelmat tökkii. Mutta kun menee lampolaan, niin nämä murheet häviävät. Lampaat saavat kaiken huomioni. Nyt he eivät halua niinkään rapsutuksia vaan ruokaa. Mutta kun vatsat ovat taas täynnä, niin rapsutukset kelpaavat - tai sitten niitä haetaan...
Alkuvuosi meni hujauksessa, kun piti järjestää lisätilaa synnyttäville. Tänä vuonna synnytti ennätysmäärä uuhia ja tuloksena oli ennätysmäärä karitsoja ja ennätysväsyneet lampurit. Eikä alkuvuodesta sairastettu korona yhtään helpottanut kiireitä. Nyt ensimmäiset lampaat ovat kylmän kevään jälkeen päässeet laitumelle. Yksi vahingossa ja muut tarkoituksella. Voin kertoa, ettei ollut helppoa saada vihreää ruohoa syömään päässyttä uuhta helppo saada takaisin karsinaan syömään kuivaa heinää... Mutta onnistui kuitenkin. Tällä hetkellä työt keskittyvät ruokinnan lisäksi lampaiden sorkkien leikkuuseen ja laitumien tekemiseen. Vielä pitäisi saada venen korjattua, jotta saadaan aloitettua lampaiden saariin vieminen. Se tunne on sanoinkuvaamaton, kun matkataan tyynellä säällä lautalla lampaiden kanssa kohti kesäseikkailuja. Suurin osa lampaista tietää odottaa saarten herkkuja, nuorikot vähän jännittävät, kun matka on heille ensimmäinen.
Vuoden ensimmäiset lammaspaimenetkin ovat jo olleet ja saivat hieman talven myötä tulleita ruosteita pois lampureista. Nyt aurinko ja laiduntyöt saavat toivottavasti loput ruosteet rapisemaan pois ja päästään nauttimaan kesästä täysin siemauksin.
